Paritanssin monipuolinen vaikuttavuus

Paritanssin monipuolinen vaikuttavuus kehon toimintoihin on kiistaton. Tanssiessa hengitys ja verenkiertoelimistön toiminta lisääntyy. Kursseilla tai lavatansseissa nopeatempoisten kappaleiden aikana hengitystiheys kasvaa huomattavasti.

Tanssilla on vaikutusta myös lihasvoiman, nivelten liikkuvuuden ja kimmoisuuden lisääjänä. Tasapaino ja reaktiokyky harjaantuvat ja koordinaatiokyky kehittyy. Paritanssissa liike ja liikesarjat aktivoivat monipuolisesti eri aivoalueita ja hermoverkkojen väliset yhteydet vahvistuvat tanssiliikunnan avulla. Paritanssissa luusto saa erinomaista kuormitusta, koska tietyille tansseille ominainen impakti-tyyppinen liike kuormittaa luustoa hyvin. Impakti-tyyppistä liikettä on iskevä liike esim. hypyt, jenkassa ja polkassa. Paritanssi kehittää myös oppimisvalmiuksia, sekä kolmiulotteisten muotojen hahmottamista. Siitä saa myös lisätaitoja sosiaalisuuteen ja vuorovaikutustaitoihin. Paritanssin oppiminen lisää myös stressinsietokykyä. Monet kurssilaiset kertovatkin rentoutuvansa kursseilla ja tulevansa sinne päänsä nollaukseen.

Tanssin mielenterveyttä edistävä vaikutus on myös merkittävä. Tällä hetkellä n. 700 000 suomalaista käyttää Kela-korvausten mukaan mielialalääkkeitä. Tanssiharrastus, joka ruokkii kehon ja mielen kaikkia osa-alueita voisi hyvin olla luonteva lääke mielialan kohotukseen.

Paula Launonen

Paritanssi parantaa

Muistan jostain lukeneeni, että salsa nujertaa alakuloisuuden ja jive ehkäisee kakkostyypin diabetesta. Eikä tangon taika ole pelkästään emotionaalinen; takaperin kävely lievittää Parkinsonin taudin oireita. Foxtrot puolestaan viivyttää dementiaa.

Jos nämä väitteet pitävät paikkansa, kansanterveyden pahimmat vitsaukset hoituvat helposti ja halvalla. Tanssiseuroja ja tanssikouluja löytyy joka puolelta maata. Jäsen- ja kurssimaksut liikkuvat kympeissä ja korkeintaan satasissa, eikä kalliita välineitä tarvita. Myös henkinen kynnys on matala.

Kun itse viime syksynä menin paritanssikurssille, olin varma, että tunnin jälkeen opettaja suosittelee minulle hyväntahtoisesti jotain muuta harrastusta. Ajattelin, että koominen kompurointini osoittautuu niin toivottomaksi, ettei minun sen enempää kannata kiusata itseäni eikä muita. Pelkoni oli turha. Sekä opettaja että viejät antoivat kannustavaa palautetta. Kun talven mittaan jatkoin harrastusta, huomasin, että vientiä ja seuraamista, pivotpyörintää, rytmirikkoja, kädenalikuvioita ja spinejä harjoittelevat monenikäiset ja -näköiset ihmiset. En ollut ainoa nollasta aloittava keski-ikäinen, enkä edes vanhimmasta päästä. Kun parisalsatunnilla kysyin salseron ikää, hän vastasi: ”79”. Ja kun kysyin, kuinka kauan hän on tanssinut, mies sanoi tulleensa ensimmäiselle tunnille kolme vuotta sitten.

Nyt, täynnä aloittelijan intoa ja herännäisen hurmosta, rohkenen väittää, että tanssi on 2000-luvulla koko kansan liikuntalaji siinä missä hiihto viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Tanssi sopii kaikille, eikä yläikärajaa ole. Tanssiinkutsuun uskaltaa vastata myöntävästi myös sohvaperuna, jolle kuntopyörä on kirosana ja juoksulenkki painajainen. Kursseilla on nimittäin niin hauskaa, ettei fyysistä rasitusta huomaa. Harjoituksissa läppä lentää ja nauru raikaa. Ympärillä näkyy vain iloisia hymyjä ja ilmapiiri väreilee viatonta flirttiä. Siinä sivussa sydän vahvistuu, nivelet notkistuvat, ryhti oikenee ja koordinaatio kohenee.


Paula Launonen on 53-vuotias, terveydestä ja hyvinvoinnista kirjoittava toimittaja. Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Anna palautetta: paula.launonen@juttusampo.fi. Juttu on alun perin julkaistu sosiaali- ja terveysalan innovaatioiden Innokylä-blogissa: http://innokyla.blogspot.com/2011_02_01_archive.html.